Ruokaremontti/laihdutuskuuri alkoi reippaalla tahdilla, ekalla viikolla katosi 1,5 kiloa. Sen jälkeen sitten jämähti. Ilmeisesti teen jotain väärin... Laskeskelin kulutustani Prodex-systeemin mukaan (Prodex on esitelty kirjassa Anja Nysten, Varpu Tavi, Toomas Tuohikorpi; Laihdu ilman nälkää, hiilihydraattitietoista kotiruokaa) ja tuloksena oli, että täytyi jatkuvasti tankata enemmän kuin teki mieli syödä saavuttaakseen päivän lahdutusenergiatarpeen (mikä sanahirviö, takoittaa siis päivän energiatarvetta josta on vähennetty laihtumiseen tarvittava määrä energiaa). Onko sitten tuo laskemani laihdutusenergia liika tällaiselle liikkumattomalle lahnalle jolla ei aineenvaihdunta pelaa samaan tahtiin kuin normaalilla ihmisellä. Nyt koitan seurata prodexilla paljonko syön jos vain tarkkailen/rajoitan hiilarimäärääni ja muuten syön miten napa vetää. Tällä hetkellä (noh, vain muutaman päivän vertailuarvot) näyttää siltä että syömäni energia on n. 250 kcal vähemmän kuin mitä laskujen mukainen laihdutusenergiantarpeeni olisi. Kokeilen tällä tavalla tuon saman pari viikkoa kuin kunnon kalorilaskentaakin ja katsotaan miltä asiat sitten näyttää.

Hiilihydraattini olen alusta asti antanut mennä hieman löysemmällä kädellä kuin Atkinsin opuksissa ohjeistetaan eli suositellun alle 20g aloituksen sijasta olen pysytellyt n. 20-30 g:ssa. Yritän myös katsoa että söisin 500g kasviksia päivittäin, vaikka hiilarit pikkuisen siitä nousisivatkin, eli pääasiassa on yritys että hiilareiden käyttö laskee jättämällä kaikki turhat hiilarit pois eikä rajoittamalla kaikkea (noh, käytännössähän tuo tarkoittaa, että hiilihydraattipitoisista aineista puputetaan vain kasviksia ja hieman maitotuotteita, mielellään niistäkin vähähiilihydraattisia, eli kohta mulla kasvaa parsakaalit korvista ;) ).

Todellinen ensimmäinen koitos syödä ulkona on huomenna (tänään tapahtunutta koulussa syömistä ei lasketa, sillä silloin pystyi katsomaan ruokalistan etukäteen ja päättämään mitä syö, eli vaihtoehtona oli ottaa eväät ellei kelpaavaa ruokaa (lue sipulipihvi) olisi ollut) kun menemme ukon kanssa kavereille ravustelemaan. Lupasivat kyllä kehittää myös meille karpeille ruokaa, mutta mutta... kun ei sitä ikinä tiedä mikä muiden mielestä on karppiruokaa, parhaimmassa (pahimmassa) tapauksessa perunat on korvattu he-ma-pa:lla tai jollain wokkiseoksella jossa on kasoittain minimaissia ja niihin on vielä maun vuoksi heitetty päälle jokin valmis maustekastike täynnä transrasvoja ja lisättyä sokeria. Noh, ainakin jälkkäristä tulee karppiruokaa, kun itse sen teen :) .

Taas alkoi syyskuu ja syksy se mukana. Syksy itsessään on mukavaa aikaa, mutta nyt ei oikein tunnu siltä... Ulkona sataa ja mulla on flunssa :( . Koulu alkoi mutta mitään ei ole jaksanut tehdä - paitsi nukkua puolille päivin - kun on niin väsy flunssasta. Kaikki hommat rästissä mutta energiaa ei riitä. Noh, sentään laihutudkuurin/syömisremontin sain aloitettua, edes jotain positiivista.

Laitetaanpa tähän muutama kuva totutusterrastamme ja totutusverkostamme kun näistä totutusratkaisuista aina kuvia halutaan. Totutusverkossa on käytetty aika isosilmäistä (n. 10mm) verkkoa, mutta kun sitä on kaksi kerrosta, joiden välissä rako, ei se haittaa. Verkon reunukset on vanhasta lattialistasta ja verkko on mitoitettu millilleen totutusterraan sopivaksi. Verkon siis saa pois terrasta, se ei ole mitenkään kiinni siinä, vaan se vain työnnetään terraan paikoilleen ja tarkan mitoituksen takia siitä ei pääse gerbiilit ohi, mutta se kuitenkin liukuu paikoilleen helposti.





Mörrikin on tullut linssiludena mukaan kuviin...

Päätinpä sitten harrastaa lisää magneettikokeiluja kaikkien gerbilistien iloksi. Edellisen kokeilun pikkumagneetit alkoivat ruostua muutamassa päivässä kun olivat vedessä, joten ainakaan tuollaisella kaksinapaisella magneetilla kuten vanha akvaariomagneettini, ei noita kannata kiinnitellä. Tällä hetkellä on kokeilussa kestääkö pikkumagneetit paremmin, kun ne on kiinnitetty yksinapaisella magneetilla vaakasuoraksi pötköksi pullon yläreunaan ja pullo on jätetty sen verran vajaaksi, ettei magneetit ole suoraan vedessä. Tässäkin tavassa voi tulla ongelmia, jos vettä höyrystyy ja taas nesteytyy magneetin pintaan paljon, mutta kokeillaan ja raportoin sitten kokemuksista n. viikon kuluttua kun palaamme Norjasta ja on nähty mitä magneeteille on käynyt viikon aikana.

Kokeilin myös kuinka vahvoja magneetteja tarvitaan pullojen pysymiseen terrassa kiinni. Kaikki testaillut magneetit ovat Clas Ohlsonilta (ja magneettien tiedot myyntiluettelosta). Juomapullot ovat Classicin hiiripulloja (75ml), hamsteripulloihin tietty tarvitaan sitten vahvempia magneetteja. Lisäksi pullot eivät ole täytetty ihan täyteen vaan n. 2/3.

Ohuempilasisessa terrassa, joka on n. 3mm paksua lasia, pysyi pullo yhdistelmällä Neodym reiälliset minimagneetit 10 kpl (halk. 10mm, kiinnitysvoima 0,8kg, hinta 6,50/10kpl) + Neodym keskikokoinen magneetti (halk. 23mm, kiinnitysvoima 10kg, hinta 3,50). Paksumpilasisessa terrassa (n. 8-9mm paksuista lasia) kiinnitykseen tarvittiin Neodym minimagneetit 10 kpl (halk. 10mm, kiinnitysvoima 0,9kg, hinta 6,50/10kpl) + Neodym iso magneetti (halk. 29mm, kiinnitysvoima 13kg, hinta 5,90). Sitä en vielä kokeillut riittääkö minimagneetteja vähäisempi määrä (esim. 6kpl) vaan iskin koko pötköt pulloihin, mutta teen lisäkokeiluja sitten ensi viikolla kun on taas aikaa.

Noissa magneettien pitävyyksissä on testattu siis lähinnä sitä kiinnitysvoimaa, joka tarvitaan pitämään pullo paikoillaan seinässä. Magneetit eivät siis kestä sitä, että gerbiili keksii mennä istumaan pullon päälle tms. Tämän takia siis kannattaa hankkia vähän minimivaatimuksia voimakkaampia magneetteja, ellei pulloa ole kiinnitetty sellaiseen kohtaan, jossa gerbiili ei pääse sen päälle kiipeämään (kuten meillä Guzzilla pullo on tuollaisen lasiulokkeen alla suojassa). Mgneettikiinnitys on aika kallista puuhaa, mutta jos gerbiileillä on ongelmia pullojensa kanssa (jyrsivät kiinnikeet irti tms.) niin magneetit ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Luulisin magneettikiinnityksen toimivan myös, jos pitää alumiinista juomatölkkiä pullon suojana (jos gerbiilit jyrsivät juomapulloa) mutta testaan senkin sitten seuraavalla testikieroksella. Tuloksia odotellessa siis ei kannata rynnätä kauppaan ostamaan magneetteja, sillä luultavasti seuraavalla testailulla löytyy uusia keinoja pullojen magneettikiinnitykseen.

Ja vielä lopuksi kuva siitä, kun Guzzi testaa pulloa.

P.S. Kommentteihin saa mielellään jättää kokemuksia magneeteista sekä vinkkejä siihen, miten näitä magneettikiinnityksiä voisi parantaa.

Tänään meille tuli uusi black patched gerbiilityttö Midgard's Dat Dicat Dedicat. Typy sai lempinimen Datsun, sillä kun mietin lyhennettä sen virallisesta nimestä ja ajattelin nimetä sen ihan vaan Datsiksi, niin veljeni raffeli siihen tokaisi, että sehän on Datsun. Datsun siis tytöstä tuli. Datsun menee Mörrin seuraksi, koska Mörri ja Guzzi piti erottaa, kun Guzzi kiusasi Mörriä. Tytöt ovat jo totutuksessa verkko välissä ja lähtevät lomamatkan ajaksi hoitoon äidilleni omassa terraariossaan, jotta voivat olla totutuksessa koko loman ajan (vajaa viikko) ja sitten kotiin tultuani katson miten tulevat toimeen yhdessä.

Ensikuvat Datsunista ovat äitini sylistä kotiin saavuttuammme.